Onko työväenluokkainen yhtä paljon ihminen kuin keski- tai yläluokkainen? Tai tarkemmin: onko työväenluokkaisella ihmisellä yhtä paljon mieltä kuin keski- tai yläluokkaisella?
Ilmeinen vastaus on (tai ainakin sen pitäisi olla) tietysti kyllä. Pro gradu -tutkielmani tulokset vihjaavat kuitenkin, että omista taustoistamme huolimatta saatamme olla taipuvaisia näkemään toiset ihmiset sitä mielellisempinä, mitä ylempään yhteiskuntaluokkaan he kuuluvat.
Mieli käsitetään toimijuutena – siis kykynä muun muassa kontrolloida omaa toimintaa sekä kommunikoida ja ymmärtää tunteita ja ajatuksia – sekä kokijuutena – eli kykynä tuntea esimerkiksi halua, nälkää tai pelkoa. Toisen epäinhimillinen kohtelu tulee sitä helpommaksi, mitä vähemmän mieltä hänessä havaitaan.
Tutkimustuloksista voidaan päätellä, että kaikkein matalimpiin yhteiskuntaluokkiin kuuluvien toimijuus ja kokijuus ovat riskissä tulla heikommin tunnistetuiksi kuin ylempiin luokkiin kuuluvien toimijuus ja kokijuus. Käytännössä tämän riskin huomioiminen on tärkeää varsinkin tilanteissa, joissa ylempiin luokkiin kuuluvat tekevät alempiin luokkiin kuuluvien elämää koskevia päätöksiä. Tällöin mielen havaitsemista voi olla tärkeää motivoida ohjaamalla aktiivisesti erilaisten näkökulmien ottamiseen.
Tutkimustulosten luotettavuuteen, yleistettävyyteen sekä merkitykseen paneudutaan tarkemmin työn loppuosassa. Yhden johtopäätöksen voin tässä kuitenkin tehdä:
Me tarvitsemme päättäjiä, jotka ovat valmiita kohtaamaan ja haastamaan oman ajattelunsa vinoumat sekä tekemään jokaisen ihmisen toimijuutta ja kokijuutta kunnioittavaa politiikkaa näistä vinoumista huolimatta. Ja me tarvitsemme sellaista tiedolla johtamisen kulttuuria, jossa ymmärretään myös sitä, kuinka me ihmiset tietoa käsittelemme.
Kiitos henkisestä ja tietoteknisestä tuesta koodaava sosiologi Juho Karvinen, luokkakeskusteluista ja kirjalainoista sosiologian professori Harri Melin, ohjauksesta psykologian professori Jari Hietanen ja toisen tarkastajan panoksesta psykologian professori Kalevi Korpela.
Työ on saanut arvosanan kiitettävä ja sen pääsee lukemaan täältä.
Artikkelikuva Annie Spratt / Unsplash